“Reeturlik metsavend. Krolli esimene juurdlus”
Kevad 1954. Tapa rajoonis Amblas toimunud salapäraste asjaoludega tulevahetust julgeoleku ja metsavendade vahel saadetakse uurima riikliku julgeoleku nooremleitnant Endel Kroll. Peagi selgub, et juhtum on arvatust keerukam. Midagi on valesti nii võimuesindajate kui ka metsavendade ridades ning tavainimesed peavad laveerima eri poolte vahel, et igapäevaeluga hakkama saada.
“Surm valentinipäeval”
Šotimaa maakohtades levib kulutulena hämmastav uudis: mägismaa kuulsaim poissmees, politseiseersant Hamish Macbeth kavatseb lõpuks abielluda! Tema värskeimat konstaablit ja rõõska tulevast Josie McSweeni imetleb terve Lochdubh. Ehkki kohalikud peavad tütarlast väga heaks partiiks, on Hamishil tõsisemat sorti pulmaeelsed vaprusvärinad… Sest lõppude lõpuks tulevad need pulamd ju üldse ainult sellepärast, et naaberkülas tapeti üks kaunis naine.
“Peletispaat ja must paat”
Nõod Karlssonid Julia, Kimmu, George ja Alex on nõod. Nad kavatsevad koolivaheajal veeta mõne nädala oma tädi Frida juures Rootsi saarestikus. Lapsed loodavad saarel hästi lõbutseda ja lihtsalt suve nautida. Kui päevitamisest ja suplustest ei tule midagi välja, kui merelt hakkab saare randadesse kanduma musta löga. Mis see on? Nõod asuvad jälgi ajama ja satuvad […]
“Viha – Perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta”
Viha kertoo yhdestä Suomen historian merkittävimmästä epookista kokonaisvaltaisesti, laajan lähdeaineistoon perustaen, aikakauden kielenkäyttöä myötäillen ja uudenlaisia tulkintoja tehden. Tutkimus kattaa vihan olemuksen eri ilmenemismuotoineen, siviiliväestön osan 1700-luvun suursodassa, kokemuksen perikadosta ja elämisen miehitettyna kaikkine julmuuksineen, ahdistuksineen, katkeruuksineen ja monine yhteiskunnallisine vaikutuksineen. Viha selittää myös sitä, miten sodan ja Venäjän vallan aika muovautui historiatraditiossa isoksivihaksi, miten […]
“Väinämöinen – Suomalaisten runojen keskushahmo”
“Kalevalan tärkein henkilöhahmo ja, niin kuin on monesti sanottu, suomalaisten kansallisuros on Väinämöinen. Jokainen, joka on lukenut kansalliseepoksemme, on siihen perustaen muodostanut hänestä käsityksensä. Mutta on toinenkin Väinämöinen: kansarunojen. Huomaan nyt teoskeni valmistuttua, että olen päätynyt tuloksiin, jotka pahoin järkyttävät sitä mielikuvaa, mikä on hänestä luotu Kalevalan pohjalta.” – Martti Haavio Kuka oikeastaan on Väinämöinen […]
“Suomalaiset kodinhaltiat”
Suomalaiset kodinhaltiat olivat osa esivanhempiemme elämää sukupolvien ajan. Kaikille tuttujen kotitonttujen ja saunatonttujen lisäksi pihapiiri oli täynnä mitä erilaisimpia yliluonnolisia olentoja elättikäärmeistä maanhaltioihin. Haavion tutkimukset suomalaisesta haltiauskosta ja sen eri kerrostumista raottavat ovea menneiden aikojen ihmisten maailmaan. Kansanuskon ja tarinatutkimuksen klassikko Suomalaiset kodinhaltiat ilmestyi ensi kertaa vuonna 1942. Juhlapainoksen uudet jälkisanat on kirjoittanut folkloristiikan dosentti […]
“Ruotsin ja Venäjän rauhanneuvottelut 1557 – Mikael Agricola Ruotsin lähetystön jäsenenä”
Ruotsin ja Venäjän välinen sota päättyi vuonna 1557 solmittuun rauhansopimukseen. Rauhansopimuksen syntyvaiheista on säilynyt molempien maiden diplomaattien laatima, ajankohtaan nähden harvinaisen kattava arkistoaineisto. Neuvottelujen sananvaihdoissa kuvastuu Ruotsin ja Venäjän edustajien täydlellisen erilainen aatemaailma mutta myös yhteinen pyrkimys saavuttaa sopu kahden hallitsijan, Kustaa Vaasan ja Iivana Julman välille. Asiakirjat julkaistaan ensimmäistä kertaa suomeksi johdannolla ja kommentaareilla […]
“Matka Kiinaan – tiedusteluraportti 1906-1908”
Vakoiluretki Keskustan Valtakuntaan “Kumpikaan mainituista solista ei ole vaikea. Minun oli kuljettava niistä ensimmäisen yli ankarassa lumipyryssä. Solan absoluuttinen korkeus on 2 680 metriä. Vesi kiehuu +90,54 asteessa. Sinä päivänä yksi palkatuista kuormastomiehistä menehtyi nääntymykseen.” C.G. Mannerheim teki vuosina 1906-1908 Venäjän yleisesikunnan toimeksiannosta matkan ratsain Aasian halki Pekingiin. Hän esiintyi matkallaan muinaistutkijan ja kansatieteelisen keräilijän […]
“Valkoisen hämärän maa? – Suojeluskunnat, virkavalta ja kansa 1918-1921”
Sisällissodan jälkeisissä poliittisissa väkivaltaisuuksissa vuosina 1918-1921 kuoli Suomessa väkivaltaisesti yhteensä 226 henkeä. Keitä surmatut olivat ja miksi he saivat surmansa? Valkoisen hämärän maassa Marko Tikka selvittää suojeluskuntien roolia sisällissodan jälkeisessä Suomessa. Suojelukuntalaisten vuosina 1918-1921 antama virka-apua poliisille kiristi paikallisyhteisössä paitsi sisällissotaa käyneiden punaisten ja valkoisten, myös muiden väestöryhmien välejä. Tikka kytkee oivaltavasti Suomen tapahtumat laajempaan […]
“Rajan rauha – Itärajan ja suojutumisen keinot 1490-1809”
Ruotsi ja Venäjä sotivat itärajan yli tämän tästä 1490-luvulta Suomen sotaan 1808-1809. Rauhanaikaa kesti korkeintaan muutaman vuosikymmenen verran, kun taas päädyttiin uuteen konfliktiin. Jotta elämä rajaseudulla olisi ollut suhteellisen turvallista ja ylipäätään mahdollista, paikallisella väestöllä oli käytössään joukko selviytymiskeinoja, kuten rajarahuamenettely rajan koillisella osalla. Rajan rauha tarkastelee rajaseutujen poulustusmenetelmiä ja peilaa rajan olemusta varhaisella uudella […]
“Noitaäiti – Malin Matsintyttären tarina”
Tukholmassa poltettiin vuonna 1676 noitana suomalainen nainen. Kun Malin Matsintytär 1600-luvulla muutti Pohjanmaalta Ruotsin suurvallan pääkaupunkiin, hän ei osannut arvata, miten elämä siellä tulisi päättymään. Tukholmassa vallinnut hysteerinen mustan magian pelko ja omien tyttärien valheellised todistukset veivät Malinin lopulta noitaroviolle, eikä hän ollut ainoa – suomalaiset tunnettiin taikuutta harjoittavana kansana. Marko Lambergin teos herättää henkiin […]
“Sodan kuningattaret – Amatsoneista valkyrioihin”
Mitä viikinkiaikaiset aseistettujen naisten haudat meille kertovat? Olivatko tarjuen amatsonisoturit todellisia? Miksi Jeanne d´Arc teloitettiin? Naispuoliset soturit ja sodan jumalattaret kuuluvat historian kiehtovimpiin arvoituksiin. Menneiden aikojen historioitsijoille ajatus naisista sodassa tuntui epäuskottavalta, mutta uus tieto ja arkeologiset löydöt valaisevat käsitystämme niin Japanin samurainaisista kuin Pohjolan kilpineidoista. Sodan kuningattaret johdatta lukijan historian hämäriin unohtuneiden soturinaisten jäljille. […]
“Pohjoinen suurvalta – Ruotsin ja Suomi 1521-1809”
Suomen ja Ruotsin yhteinen historia 1520-luvulta vuoteen 1809 on merkittävä eurooppalainen menestystarina. Ajanjakson suurten Eurooppaa horjuttaneiden muutosten myllerryksessä Ruotsi onnistui yhtenä harvoista suurista valtioista säilyttämään itsenäisyytensä ja kukoistamaan. Pohjoinen suurvalta tarkastelee Ruotsin ja Suomen yhteistä valtiota valtakunnallisena, Pohjanlahden ylittävänä kokonaisuutena. Keskeisiksi käsitteiksi nousevat tällöin valtio, politiikka, kirkko, maailmankuva, talous ja paikallisyhteisö. Petri Karonen on Jyväskylän […]
“Suurvallan rajalla – ihmisiä Ruotsin ajan Karjalassa”
Suurvallan rajalla kertoo ihmisistä ja heidän elämästään 1600-luvun rajaseudulla, Karjalassa. Kirjoitusten kehyksenä on Ruotsin suurvallan raja-alueillaan harjoittama politiikka, mutta keskiöissä on aina tavallinen ihminen, arjen toimija. Suunsoittajat, niskuroitsijat, salakuljettajat ja noituudesta syytetyt saavat puheenvuoron. Kun avioonni päätyi umpikujaan, avioeroon, kuinka silloin meneteltiin? Entä millainen raja vedetiin Karjalan luterilaisten ja ortodoksien välille? Tässä kirjassa annetaan lähes […]
“Riimut – Viestejä viikingeiltä”
“Riimut piirrätti Ragnavald. Hän oli Kreikassa soturijoukon johtaja.” “Minä rakastan toisen miehen vaimoa niin että tulikin tuntuu kylmältä.” “Piirrän pelastusriimuja – kerran keijuja, kahdesti peikkoja, kolmesti maahisia vastaan…” Riimut ovat taikamerkkejä ja koristeita, kirjeitä ja muistosanoja. Ne vievät lukijan 1000-luvun alkuun, jolloin viikingit valloittivat Eurooppaa, ennustivat riimuista sotaonnea ja hakkasivat kiveen muistokirjoituksia. Riimuja esiintyy koruissa, […]
“Vlad Seivästäjä ja vampyyrikreivi Dracula”
Salaperäinen retki vuosisataiseen Transilvaniaan Mistä hyytävä kreivi Dracula vaelsi Transilvanian vuorille ja populaarikulttuurin suosikiksi? Mitä vampyyrit ovat ja mistä ne tulevat? Kuka oli Vlad Seivästäja, Draculin ruhtinassuvun julma vesa, joka herätti 1400-luvulla niin suurta pelkoa, että hänestä kerrottiin kauhutarinoita ympäri Eurooppaa? Vlad Seivästäjä ja vampyyrikreivi Dracula on välttämätöntä luettavaa jokaiselle vampyyrifanille. Se kertoo historialliseksi Draculaksi […]
“Esimene naine. Romaa Sylvi Kekkosest”
Lugu Sylvist Urho Kekkose kõrval ja varjus Autustis 1966 pakib Sylvi kekkonen Inglise kuningannalt kingiks saadud Morris Minisse vanad päevaraamatud ja paari päeva toidumoona ning sõidab maale, et suvekodu vaikuses leinata jäädavalt lahkunud head sõpra kirjanik Marja-Liisa Vartiot. Alguse saab pikk monoloog kujuteldavale sõbrale ja ajuti tuliseks kiskuv väitlus elu ja loomingu, iseolemise ja teise […]
“Hamelin pärast rotte”
Hamelini on saabunud õnnelikud päevad. Salapärane vilepuhuja on vabastanud linna rotinuhtlusest. Tulevik tundub pilvituna, eriti lastele nagu Penelope. Kohe varsti jõuab kätte tema tähtis üheteistkümnes sünnipäev ning ta on elevil ootusest teada saad, mida tulevik talle toob. Siis aga, just Penelope sünnipäeva hommikul, juhtub kahekordne tragöödia. Tüdruk ärkab ning avastab, et ta enam ei kuule. […]
“Kõik puha omad joped”
Tegelikult Madis Jürgen polegi ajakirjanik, vaid hoopis kirjanik. Sest ajakirjaniku kirjutatud artiklid ei pea ajahambale vastu ja lähevad ruttu vanaks, Madise lood aga lähevad aina paremaks, mida kauem nende kirjutamisest aega möödas on. Madis kirjutab vanadest ja üksikutest inimestest, veidrikest, külahulludest ja ullikestest, ja kirglikest kultuuritegelastest muidugi ka. Mõnele võib paista, et see on mingi […]
“Linnuaabits”
Mine aga kevadel välja haljendavate puude alla, küll sa siis kuuled, kuis lahkesti ja lõbusasti, hellasti ja heledasti linnu laul kajab; küll sa siis tunned, et linnu laulu sees viisi vägi, et linnu rinnus rõõmus süda on. Vaata see´p see on, mis kuulajat käsib linnu ligemiseks saada, miks lind iga tundja südame sõbraks saanud. On […]
