“Poliittinen lestadiolaisuus”
Poliittinen lestadiolaisuus on politiikkatieteellinen katsaus lestadiolaisuuden historiaan ja nykypäivään. Teoksessa tulkitaan liikkeen merkkihenkilöitä ja historiaa uusista, rohkeistakin näkökulmista, sekä keskustellaan sitä nykyään koettelevista poliittisista kysymyksistä. Kirjoituksissa käsitellään muun muassa Lars Levi Laestadiuksen ja Juhani Raattamaan poliittisuutta, vanhoillislestadiolaisen liikkeen valtamekanismeja, saamelaisuuden ja lestadiolaisuuden suhdetta sekä naisen asemaa herätysliikkeen piirissä. Teos sopii yhteiskuntatieteelliseksi oppikirjaksi ja kenelle tahansa […]
“Poronhoidon synty ja kehitys Suomessa”
Porotalous on vuosisatojen ajan ollut merkittävä osa pohjoisimman Suomen elinkeinoelämää ja elämäntapaa. J. Juhani Kortesalmen teos on ainulaatuinen synteesi poronhoidon kehityksestä Suomessa 1400-luvun lopulta nykypäivään asti. Se on samalla ensimmäinen yhtenäinen kokonaisesitys suomalaisen talonpoikaisen poronhoidon syntymisestä ja kehityskuluista. Kauan odotettu perusteos valottaa monipuolisesti poronhoitoon liittyvää kulttuuria eri puolilla Pohjois-Suomea. Tarkastelun kohteena ovat nii porojen omistajat […]
“Vepsä. Maa, kansa, kulttuuri”
Vepsänmaa ja vepsäläiset lienevät suomalaisille vähiten tunnettuja vielä voimissaan olevista itämerensuomalaisista sukulaiskansoistamme. Muinoin vepsäläiset olevat kaupan välittäjiä arabimaiden, Bysantin ja pohjoisen Euroopan välillä. Tästä kertovat arkeologiset löydöt sekä vepsänkielinen paikannimistö Volgan vesistön ja Vienanmeren välillä. Venäjän valtakunnan voimistuessa keskiajalla vepäläisten merkitys kuitenkin väheni ja heistä tuli yksi tsaarien Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton unohdetuista kansoista. Vepsän […]
“Länsi-Suomen kansanrunous. Uskomusten, runojen ja tarinoiden jäljillä”
Väitetään, että Länsi-Suomen kansanrunous on köyhempää kuin Itä-Suomen. Mistä tämä johtuu? Tässä teoksessa kerrotaan 1800-luvulla tehdystä kansanrunouden keruustyöstä Länsi-Suomessa sekä merkittävimmistä runonkerääjistä, heidän matkakertumuksistaan ja kokoelmistaan. Matkakertomukset kuvaavat länsisuomalaisten seutujen henkistä ja aineellista elämää, historiallisia tapahtumia ja kansanperinnettä. Matkakartat selvittävät, miten ja missä kerääjät kulkivat. Länsisuomalaisesta kansanrunoudesta ei ole aiemmin tehty yhtenäistä julkaisua, joten tämän […]
“Kartanot, kapiot, rykmentit. Erään aatelissuvun elämäntapa 1700-luvun Ruotsissa”
Loisteliaita linnoja, muodikkaita pukuja, heinostuneita aterioita. Ylhäisaatelisen von Fersen-suvun arki 1700-luvun Ruotsissa oli monella tapaa ylellistä. Rahaa kului paljon silloin kun säädynmukainen elämäntapa sitä vaati, mutta kääntöpuolen saattoi olla raskas velkaantuminen. Mihin kaikkeen rahaa käytetiin, miten kulutusta perusteltiin ja miten kallis elämäntapa rahoitettiin? Uraauurtava, palkittu tutkimus kartoittaa kiehtovaa aihetta tarkemmin kuin koskaan ennen. Johanna Ilmakunnas […]
“Metsäteollisuuden maa. Suomi, metsät ja kansainvälinen järjestelmä 1620-1920”
Jos haluaa tietää, mikä liikuttaa Suomea, on ymmärrettävä mikä liikuttaa metsäyhtiöitä. Näin on yhä vuosituhannen vaihteen rajuista rakennemuutoksista huolimatta. Metsät ja niitä hyödyntävät suuret yhtiöt ovad edelleen keskeinen suomalaista kulttuuria, taloutta, valtarakenteita ja luontosuhdetta muokkaava voimatekijä. Metsäyhtiöiden liikevoimiin paneutuminen pakottaa pohtimaan kansallisen ja paikallisen kehityksen ristiriitaista suhdetta kansainväliseen järjestelmään. Tämä on yksi Metsäteollisuuden maa – […]
“Kirkkollisia vaikuttajia. Pyhästä Henrikistä nykypäivään”
Teos sisältää 140 kirkollisen vaikuttajan pienoiselämäkerrat, jotka avaavat vaikuttavan näköalan suomaliseen hengenelämään tuhannen vuoden ajalta. Mukana on luterilaisia pappeja ja kirkon johtohahmoja, mutta myös ruohonjuuritason vaikuttajia esimerkiksi herätysliikkeistä sekä muiden kirkkokuntien ja vapaiden yhteisöjen edustajia. Henkilövalinnoissa näkyy naisten kasvava rooli uskonnollisen elämän piirissä. Teos perustuu pääosin Kansallisbiografian päivitettyihin artikkeleihin, ja mukana on myös uusia pienoiselämäkertoja. […]
“Valtakunnan vaihdos 1809. Ajan tuntoja Alopaeuksen pappissuvun papereissa”
Merkkivuosi 1809, Suomen siirtyminen Ruotsin alaisuudesta osaksi Venäjän keisarikuntaa, kirvoitti kokonaisen tunteiden, mielipiteiden ja epäluulojen ryöpyn Suomen asukkaiden mielissä. Tavallinen kanda oli yleensä kauhuissaan peläten maaorjuutta ja venäläisiä väenottoja, kun taas ylemmät säädyt suhtautuivat muutokseen tyynemmin toivoen uuden aseman merkitsevän pitkäaikaista rahuaa ja hyvinvointia Ruotsin aikana koettujen alituisten sotien vastapainoksi. Mutta mielipiteet menivät eliitinkin parissa […]
“Isännän, Jumalan ja rehellisten miesten edessä”
Vallankäyttä ja virkamiesten toimintaymäristöt stakuntalaisissa maaseutuyteisöissä 1600-luvun jälkipuoliskolla Janne Haikarin tuntkimuksen kohteena on kuningatar Kristiinan 1651 sotapäällikkö Gustaf Hornille läänitettämä Porin kreivikunta. Läänittäminen merkitsi valta- ja veronkanto-oikeuksien siirtämistä kruunulta aateliselle. Haikari tarkastelee tutkimuksessaan suurläänityksen kautta paikallista vallankäyttöä: virkamiesten toimintaa, talonpoikien ja virkamiesten välisiä suhteita, paikallista sosiaalista hierarkiaa sekä kreivikunnan suhteita toisiin paikallisiin toimijoihin, erityisesti kruunuun. […]
“Mannerheimin kuriiri”
Ammatti: vakooja Kirill Pushkareff alias Carl Pushkin, August Veinil, Kyril Cornell… Tsaarin armeijan kapteeni, Ensimmäisen Neuvostotykistökomentjien kurssin opettaja, liikemies, Etsivän Keskuspoliisin, Büro Cellariuksen ja Japanin lähetystön tietolähde, terroristien rahstonhoitaja, ulkomaalaisten kuulustelija, Yleisesikunnan tiedusteluosaston sotilasvirkailija, “Leinon vanki”, passitoimiston kanslisti, KGB:n tietolähde, Neuvostoliiton ja Suomen vankeuteen tuomitsema maanpetturi. Tämän lähihistoriamme arvoituksellisen hahmon elämä oli hengenvaarallista uhkapeliä. Jo […]
“Kun kansa leikki kuningasta. Suomen suuri lakko 1905”
Vuoden 1905 Suurlakko alkoi Suomessa Venäjän sortotoimia vastustaneensa kansanliikkeenä. Lakkoliike laajeni meillä nopeasti vapaushuumaksi, jossa vaadittiin sananvapautta, kokoontumisvapautta, työntekijöiden oikeuksia ja lopulta lähes kaikkea mahdollista hyvää kaikille. Suurlakko oli selkeästi kaupunkilainen liike, oikeastaan helmikuun manifestin synnyttämän suuren adressin jälkeen ensimääinen laajat mitat saanut poliittinen joukkoliike. – Lakkohuuma kuitenkin haihtui nopeasti. Lakko päättyi sekavissa, ristiriitaisissa ja […]
“Kuninkaan ja keisarin Nordenskiöldit”
Tutkimuksessa kartoitetaan Koillisväylän löytäjästä N. A. E. Nordenskiöldistä tunnetuksi tulleen Nordenskiöld-suvun historiaa 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Suvun kautta kuvataan 1800-luvun yhteiskunnallista dynamiikkaa sekä avioliittostrategioiden ja verkostojen merkitystä. Kiinnostus luonnontieteisiin on suvussa siirtynyt sukupolvelta toiselle. Tutkimus tuo esille uutta tietoa aikakauden tieteellisestä toiminnasta ja tieteellisistä matkoista. Yleisestä aatelin toimintamallista poiketen Nordenskiöld-suvun jäsenet eivät halunneet sopeutua elämään Venäjän […]
“Suomi kylmän rauhan maailmassa – Suomen ulkopolitiikka Porkkalan palautuksesta 1955 Euroopan Unionin jäsenyyteen 1995”
Suomi kylmän rauhan maailmassa on ensimmäinen kokonaisesitys Suomen ulkopolitiikasta neljältä vuosikymmeneltä (1955-1995). Taustana on kansainvälisen politiikan, asevarustelun ja ydinaseiden Suomelle luomat haasteet. Yöpakkaset ja noottikriisin synty seurauksineen saavat monitahoista valaistusta. Suomen puolueettomuuspolitiikan perusteita ja suomettumisilmiötä tarkastellaan laajasti ja kriitisesti. Samoin selvitellään, mitä Suomelle merkitsi supervallan naapuruus ja millaisen kuvan Suomi politiikallaan antoi itsestään. Teoksessa kartoitetaan […]
“Auttamisen vallankumous – luterilaisuuden yritys ratkaista köyhyyden aiheuttamat ongelmat”
Kaarlo Arffman osoittaa tutkimuksessaan, että köyhäinhoidon reformi oli keskeinen osa Martin Lutherin aloittamaa kirkollista vallankumousta. Luther ja hänend kannattajansa uskoivat sanomansa ratkaisevan myös köyhyyden aiheuttamat ongelmat. Täma edisti luterlaisuuden leviämistä. Lopulta ongelmat jäivät kuitenkin ratkaisematta. Se taas vaikutti luterilaisuuden jähmettymiseen. Tutkimuksessa tarkastellaan koko luterilaista Eurooppaa. Se osoittaa, että perinteinen kuva reformaatiosta ja sen leviämisestä on […]
“From war to cold war – Anglo-Finnsh relations in the 20th century”
The so called “short twentieth century” saw Britain and Finland at war and in peace with each other. The Cold War created a troubled relationship between a major Western power and a frontline state within the Soviet sphere of interest, while the end of the conflict facilitated a transformation of their relations and views of […]
“Kootut teokset I-IV. 4 raamatut”
Kansalliskirjailijamme koko tuotanto: kertomukset, näytelmät, runot ja kirjeet. Urpo Huhtasen suunnittelema tyylikäs sarja. Osa 1: Seitsemän veljestä, Koto ja kahleet, Eriika, Vuoripeikot Osa 2: Kullervo, Nummisuutarit, Karkurit, Kihlaus, Yö ja päivä, Lea, Margareta Osa 3: Olviretki Schleusingenissä, Leo ja Liina, Canzio, Selman juonet, Alma Osa 4: Runot, Kirjeet
“Lingua Latina in theologia”
Õpik “Lingua Latina in theologia” annab teadmised, mille abil muutuvad mõistetavaks kirikuladina keel ning hilisantiigi ja keskaja ladinakeelsed teoloogilised ning ajaloolised tekstid. Raamat on eelkõige mõeldud ladina keele õppimiseks Tartu Ülikooli usuteaduskonnas ja Eesti teoloogilistes kõrgkoolides, ent see sobib ka ajalugu või kirikumuusikat õppivatele üliõpilastele. Raamatu kaks tosinat peatükki annavad ülevaate klassikalisest ladina keele grammatikast […]
“Keeleteaduse alused”
Iga inimene oskab keelt kasutada, ent keele analüüsimiseks, kirjeldamiseks ja sügavamaks mõistmiseks vajatakse õpetust ja sobivad töövahendeid – keelteaduse teooriaid, mõisteid ja uurimismeetodeid. “Keeleteaduse alused” tutvustab inimkeele keskseid tunnuseid, keelesüsteemi üldiseid struktuuripõhimõtteid, samuti keele allsüsteeme. Raamat annab ülevaate maailma keelte jagunemisest, keeleteaduse arengusõlmedest, keeleuurimise eri valdkondadest ja keskest terminoloogiast. Lugejalt ei eeldata lingvistilisi eelteadmisi, mistõttu […]
“Vanaaja kultuurilugu. Kreeka kultuurilugu II”
Eelkristliku ajastu vaimu elu ja legend Egon Friedell (kuni aastai 1916 Friedmann) sündis 21. jaanuaril 1878 Viinis. Ta õppis filosoofiat ja germanistikat aastal 1904 promveerus tööga “Novalis filosoofina” (Novalis als Philosoph). Tegutses kabareeartisti, teatrikriitiku, följetonisti, kirjaniku ning kirjandusliku kabaree juhina; oli Max Reinhardti trupi näitljea. Kuulsuse tõi talle ‘”Uusaja kultuurilugu”. Kavandatud mahukast koguteosest “Vanaaja kultuurilugu” […]
“Pent Nurmekund – keeletark ja õpetaja”
Pent Nurmekund (1906-1996) oli silmapaistev mees, kes valdas 70-100 keelt. Tartu ülikoolis õpetas ta neist 33 enam kui tuhandele õpilasele. Igas olukorras oskas ta endaks jääda, huumori või irooniaga lohutust leida: kui polnud istet või astet, pani ta alla ajalehe ja arvas, et on ikkagi pehmem kui ilma; kui ei olnud korterit, elas pooleli olevas […]
