“Valitut teokset”
Rautatie – Nuoren ylioppilaan esikoisromaani, hymyilevä kuvaus sydänmaan ihmisistä. Papin rouva – Kirjallisuutemme ensimmäisiä moderne- ja naiskuvauksia. Panu. Kevät ja takatalvi – Ahon suuret kansallisromanttiset teokset. Juha – Yhä edelleen kunniapaikalla kirjailijan tuotannossa. Lastuja – Klassikoiksi syntyneitä henkilökuvia, rakkaudentunnustuksia suomalaiselle maisemalle.
“Valkoisen hämärän maa? – Suojeluskunnat, virkavalta ja kansa 1918-1921”
Sisällissodan jälkeisissä poliittisissa väkivaltaisuuksissa vuosina 1918-1921 kuoli Suomessa väkivaltaisesti yhteensä 226 henkeä. Keitä surmatut olivat ja miksi he saivat surmansa? Valkoisen hämärän maassa Marko Tikka selvittää suojeluskuntien roolia sisällissodan jälkeisessä Suomessa. Suojelukuntalaisten vuosina 1918-1921 antama virka-apua poliisille kiristi paikallisyhteisössä paitsi sisällissotaa käyneiden punaisten ja valkoisten, myös muiden väestöryhmien välejä. Tikka kytkee oivaltavasti Suomen tapahtumat laajempaan […]
“Valtakunnan vaihdos 1809. Ajan tuntoja Alopaeuksen pappissuvun papereissa”
Merkkivuosi 1809, Suomen siirtyminen Ruotsin alaisuudesta osaksi Venäjän keisarikuntaa, kirvoitti kokonaisen tunteiden, mielipiteiden ja epäluulojen ryöpyn Suomen asukkaiden mielissä. Tavallinen kanda oli yleensä kauhuissaan peläten maaorjuutta ja venäläisiä väenottoja, kun taas ylemmät säädyt suhtautuivat muutokseen tyynemmin toivoen uuden aseman merkitsevän pitkäaikaista rahuaa ja hyvinvointia Ruotsin aikana koettujen alituisten sotien vastapainoksi. Mutta mielipiteet menivät eliitinkin parissa […]
“Vanhan Lapin valtamailla — asutus ja maankäyttö historiallisen Kemin Lapin ja Enontekiön alueella 1500-luvulta 1900-luvun alkuun”
Teoksessa tarkastellaan tutkimustiedon objektiivisuutta menneisyyden maanhallintaan liittyneissä kysymyksissä. Teema on tärkeä myös nykyajan pohjoisten alueiden maanomistuskiistojen ymmärtämisessä, sillä niihin liittyneissä kannanotoissa on vedottu voimakkaasti historiaan ja perusteltu nimenomaan menneisyydellä oikeutta maanhallintaan. Tutkimuksessa luodaan pitkän aikavälin kokonaiskuva pohjoisen asutuksen ja elinkeinojen historiasta sekä hallinto- ja verotushistorian kehityslinjoista. Tavoitteena on ollut Samuli Paulaharjun sanoja lainaten halu tietää, […]
“Varpaisjärvi”
Harva pitäjänkirja tai -historia on tässä maassa valmistunut ajallaan. Tässä on kuitenkin yksi niistä. Juhlistakoon se omalla tavallaan kunnan 75-vuotista itsenäisyyttä Tämä Varpaisjärvi-kirja kertoo nykyisen kunnan alueen ja asukkaiden vaiheista aina esihistorian hämäristä nykypäiviin saakka. Kerronta on pakosta tiivistettyä, sillä teettäja – Varpaisjärven kunta – määräsi kirjan laajuudeksi 300 sivua. Tähän onkin toimittajien ja kirjoittajien […]
“Vepsä. Maa, kansa, kulttuuri”
Vepsänmaa ja vepsäläiset lienevät suomalaisille vähiten tunnettuja vielä voimissaan olevista itämerensuomalaisista sukulaiskansoistamme. Muinoin vepsäläiset olevat kaupan välittäjiä arabimaiden, Bysantin ja pohjoisen Euroopan välillä. Tästä kertovat arkeologiset löydöt sekä vepsänkielinen paikannimistö Volgan vesistön ja Vienanmeren välillä. Venäjän valtakunnan voimistuessa keskiajalla vepäläisten merkitys kuitenkin väheni ja heistä tuli yksi tsaarien Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton unohdetuista kansoista. Vepsän […]
“Veteraanin Joulu 1998”
Sisällysluettelo Kansikuva: Riihimäen kirkko Kannen sisäsivu: Joululaulu; Joulu tullut on Kirkoherra Kalervo Huttunen: Riihimäen kirkot Kirkoherra Kalervo Huttunen: Ja maassa rauha Ministeri Sinikka Mönkäre: Arvoisat sotaveteraanit Eversti Jarmo Myyrä: Joulutervehdys Puheenjohtaja Aarno Lampi: Pysähdy muistelemaan Puheenjohtaja Heikki Talvela: Ihmiselämässa on kolme vaihetta Puheenjohtaja Eila Janhunen: Naistoimikunnan tervehdys Tominnanjohtaja Yrjö Vesteri: Toiminnanjohtajan taipaleelta Vänrikki Johanna Nurmi: […]
“Viha – Perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta”
Viha kertoo yhdestä Suomen historian merkittävimmästä epookista kokonaisvaltaisesti, laajan lähdeaineistoon perustaen, aikakauden kielenkäyttöä myötäillen ja uudenlaisia tulkintoja tehden. Tutkimus kattaa vihan olemuksen eri ilmenemismuotoineen, siviiliväestön osan 1700-luvun suursodassa, kokemuksen perikadosta ja elämisen miehitettyna kaikkine julmuuksineen, ahdistuksineen, katkeruuksineen ja monine yhteiskunnallisine vaikutuksineen. Viha selittää myös sitä, miten sodan ja Venäjän vallan aika muovautui historiatraditiossa isoksivihaksi, miten […]
“Viikinkimiekat Suomessa”
Viikinkimiekka oli arvostettu ja pelätty taisteluase – ja Suomi viikinkimiekkojen suurmaa. Miekkalöytöjen suuri määrä haasta syvälle juurtuneet käsitykset viikinkiajan Suomesta köyhänä syrjäseutuna. Viikinkimiekat Suomessa johdatta lukijan viikinkiajan Suomeen ja Eurooppaan, ajan väkivaltaiseen kultuuriin ja uskomuksiin. Miekka oli viikingille sekä yliluonnollisia ominaisuuksia sisältävä ase että statusesine ja perintökalleus, jonka valmistaminen vaati suurta taitoa. Tunnetut Ingelrii- ja […]
“Viljana, nahkoina, kapakalana. Talonpoikien maksamat kruununverot Suomessa vuosina 1539-1609”
1500-luvun verotuksen tutkiminen avaa näkökulman, ei vain kruunun ja talonpojan talouteen, vaan koko sen ajan yhteiskunnan ymmärtämiseen. Suvianna Seppälän tutkimuksessa tarkastellaan ensimäistä kertaa kymmenen läänin ja yli 100 pitäjän osalta veronkannon periaatteita ja käytäntöä. Tutkimuksessa keskitytään suomalisiin verotalonpoikiin ja heidän asemaansa osana Ruotsin kruununtaloutta. Mitä veronkantoyksiköitä käytettiin ja millä tuotteilla vero kruunulle maksettiin? 1600-luvun alussa […]
“Viro 1914-1922”
Mirko Harjulan tutkimus on ensimmäinen yksityiskohtainen kokonaisesitys Suomen naapurimaan Viron tapathumista ja virolaisten toimista ensimmäisen maailmansodaan, Venäjän vallankumousten, Saksan miehityksen, itsenäistymisen ja vabaussodan aikana vuosina 1914-1921. Viron vapaussodan ja siihen liittyvien suomalaisten heimosotien lisäksi kirjassa kerrotaan virolaisten taistelusta Venäjän tsaarin puolesta ensimmäisessä maailmasodassa ja Venäjän ja Saksan kamppailusta Viron hallitsemisest. Teos valaisee myös virolaisten kansallismielisten […]
“Viron kohtalontie 1933… 1939… 1940”
Viron itsenäisyydelle koitui kohtalokkaaksi tukikohtien luovuttaminen Neuvostoliitolle syksyllä 1939. Miksi Viron johto taipui heti Neuvostoliiton vaatimuksiin? Tiedettiinkö niistä sittenkin ennakolta? Laskiko Viro itsenäisyytensä säilytämisen Saksan tuen varaan? Kesän 1940 tapahtumiin päättynyt kehitys oli kuitenkin alkanud jo Kolmannen valtakunnan synnystä 1933. Viron arkistojen avautuminen viimeksi kuluneina vapautumisen vuosina on antanud teoksen kirjoittajalle fil.tri Osmo Hyytiälle mahdollisuuden […]
“Viron kunniaksi”
Tämä kirja kertoo Suomen armeijan virolaisista vapaehtoisista, joita saapui maahamme jo talvisodan aikana. Jatkosodan vuosina virolaisten siirtyminen Suomeen ja liittyminen Suomen taistelevaan armeijaan sai joukkoliikkeen muodon. Virolaisista vabaehtoisista muodostettiin Jalkaväkirykmentti 200, laivastoon liittyi noin 400 miestä. Kun taistelu Viron rintamalla muuttui 1944 kriittiseksi, Suomen armeijassa taistelleet virolaiset pääsivät palaamaan kotimaahansa. Heidän taistelunsa jatkui Viron legioonassa. […]
“Vlad Seivästäjä ja vampyyrikreivi Dracula”
Salaperäinen retki vuosisataiseen Transilvaniaan Mistä hyytävä kreivi Dracula vaelsi Transilvanian vuorille ja populaarikulttuurin suosikiksi? Mitä vampyyrit ovat ja mistä ne tulevat? Kuka oli Vlad Seivästäja, Draculin ruhtinassuvun julma vesa, joka herätti 1400-luvulla niin suurta pelkoa, että hänestä kerrottiin kauhutarinoita ympäri Eurooppaa? Vlad Seivästäjä ja vampyyrikreivi Dracula on välttämätöntä luettavaa jokaiselle vampyyrifanille. Se kertoo historialliseksi Draculaksi […]
“Xavier”
Romaanin Xavier päähenkilö on vähän alta nelikymppinen akateeminen mies, joka asuu sukulaistätinsä ja serkkunsa luona. Yhtenä syksyisenä päivänä hän on nähnyt kaupungilla aivan erityisen naisen. Nainen on ollut tulossa lihakaupasta ja hänen olemuksensa on tehnyt Xavieriin lähtemättömän vaikutuksen. Xavierin tunteet naista kohtaan ovat monenlaisia, niihin sekoittuu himoa, rakkautta, ylitsepääsemätöntä kaipuuta ja toivoa. Hän on kirjoittanut […]
“Ylioppilaan sotapäiväkirja 1808”
Eric Gustaf Ehrström osallistui rykmentin komissaarina Suomen sotaan 1808 vajaan neljän kuukauden ajan. Hänen sotapäiväkirjansa tallentavat yksittäisen ihmisen kokemukset sodan arjesta. Oleellisena juonteena tarinassa kulkee ylioppilaan rakkaus nuoreen Johannaan. Päiväkirja romanttisine kirjeineen ja tunteikkaine runoineen on elävä, paikoin humoristinenkin dokumentti historiamme tärkeistä vaiheista. Svenska litteratursällskapet i Finland julkaisee teoksen samanaikaisesti ruotsiksi. Suomentanut Maija Hirvonen
