“Petsamon marttyyri ja maailman pohjoisin luostari”
Itsenäisyytemme alkuvaiheissa Suomeen kuului myös pala Jäämeren kylmää rantaa. Valtaosalle suomalaisista Petsamo edusti lähinnä pohjoista eksotiikkaa, mutta himoittu nikkeli ja strateginen sijainti tekivät paikkakunnan elmästä poikkeuksellisen kansainvälistä. Petsamossa sijaitsi myös 1500-luvulla perustettu maailman pohjoisin ortodoksiluostari. Kukoistusta ja kärsimystä aikojen saatossa kokenut luostari joutui keskelle suurvaltojen jännitteitä ja syöksyi tuhoon talvi- ja jatkosodan vuosina. Luostarin viimeinen […]
“Pohjoinen suurvalta – Ruotsin ja Suomi 1521-1809”
Suomen ja Ruotsin yhteinen historia 1520-luvulta vuoteen 1809 on merkittävä eurooppalainen menestystarina. Ajanjakson suurten Eurooppaa horjuttaneiden muutosten myllerryksessä Ruotsi onnistui yhtenä harvoista suurista valtioista säilyttämään itsenäisyytensä ja kukoistamaan. Pohjoinen suurvalta tarkastelee Ruotsin ja Suomen yhteistä valtiota valtakunnallisena, Pohjanlahden ylittävänä kokonaisuutena. Keskeisiksi käsitteiksi nousevat tällöin valtio, politiikka, kirkko, maailmankuva, talous ja paikallisyhteisö. Petri Karonen on Jyväskylän […]
“Poliittinen lestadiolaisuus”
Poliittinen lestadiolaisuus on politiikkatieteellinen katsaus lestadiolaisuuden historiaan ja nykypäivään. Teoksessa tulkitaan liikkeen merkkihenkilöitä ja historiaa uusista, rohkeistakin näkökulmista, sekä keskustellaan sitä nykyään koettelevista poliittisista kysymyksistä. Kirjoituksissa käsitellään muun muassa Lars Levi Laestadiuksen ja Juhani Raattamaan poliittisuutta, vanhoillislestadiolaisen liikkeen valtamekanismeja, saamelaisuuden ja lestadiolaisuuden suhdetta sekä naisen asemaa herätysliikkeen piirissä. Teos sopii yhteiskuntatieteelliseksi oppikirjaksi ja kenelle tahansa […]
“Polttolunnaat – Eurooppa sodassa 1618-1630”
“Kun tykit ärjyvät ja luodit viuhuvat ilmassa, hänen, joka halajaa pitää kiinni kunniastaan, ei tule pelätä kuolemaa…” – Palkkasoturi Robert Monro Stralsundin piirityksestä 1628 Vuonna 1618 Euroopan sydämessä puhkesi konflikti, joka laajeni ajan myötä yleiseurooppalaiseksi kolmikymmenvuotiseksi sodaksi. Mistä sota sai alkunsa, ja miksi se laajeni ja pitkittyi? Olli Bäckström tarkastelee kolmikymmenvuotisen sodan alkupuoliskoa modernin sotatieteen […]
“Poronhoidon synty ja kehitys Suomessa”
Porotalous on vuosisatojen ajan ollut merkittävä osa pohjoisimman Suomen elinkeinoelämää ja elämäntapaa. J. Juhani Kortesalmen teos on ainulaatuinen synteesi poronhoidon kehityksestä Suomessa 1400-luvun lopulta nykypäivään asti. Se on samalla ensimmäinen yhtenäinen kokonaisesitys suomalaisen talonpoikaisen poronhoidon syntymisestä ja kehityskuluista. Kauan odotettu perusteos valottaa monipuolisesti poronhoitoon liittyvää kulttuuria eri puolilla Pohjois-Suomea. Tarkastelun kohteena ovat nii porojen omistajat […]
“Puna-armeijan sotasaalis. Karjalan kulttuuriomaisuuden ryöstö 1939-1941”
Talvisodan päättyessä luovutettuun Karjalaan jäi suurin osa evakkoon lähteneiden suomalaisten omaisuudest. Puna-armeijan sotasaalis kertoo, mitä omaisuudelle tapahtui sodan loputtua. Kun puna-armeija kasasi arvokkaaksi katsomaansa omaisuutta sotasaalisvarastoihin, millaisia esineitä varastoihin päätyi? Entä mitä niille tapahtui sen jälkeen? Mitkä suomalaiset taideteokst päätyivät lopulta Leningradin museoihin? Suomalaisen omaisuuden kohtalot viime sodissa ovat aiemmin jääneet vähälle huomiolle. Teos tuo […]
“Rajan kirjailijat. Venäjän Karjalan suomenkieliset kirjailijat tilan ja identiteetin kirjoittajina”
Rajan kirjailijat tarkastelee Venäjän Karjalan suomenkielisen kirjallisuuden rakentumista Moskova-johtoisen kirjallisuusinstituution ja valtiollisen rajaseudun luomissa jännitteissä 1940-luvulta nykypäivään. Teos selvitää, millaista kulttuurista tilaa suomenkielinen kirjallisuus on rakentanut rajseudun väestölle. Miten rajaseudun kirjallisuus on toiminut Moskova-johtoisen kirjallisuusinstituution osana sitä myötäillen tai vastustaen? Mitä rajaseudun kirjallisuudelle tapahtui Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen? Kysymyksiä pohditaan Venäjän Karjalassa julkaistujen proosateosten, aikalaiskritiikkien sekä […]
“Rajan rauha – Itärajan ja suojutumisen keinot 1490-1809”
Ruotsi ja Venäjä sotivat itärajan yli tämän tästä 1490-luvulta Suomen sotaan 1808-1809. Rauhanaikaa kesti korkeintaan muutaman vuosikymmenen verran, kun taas päädyttiin uuteen konfliktiin. Jotta elämä rajaseudulla olisi ollut suhteellisen turvallista ja ylipäätään mahdollista, paikallisella väestöllä oli käytössään joukko selviytymiskeinoja, kuten rajarahuamenettely rajan koillisella osalla. Rajan rauha tarkastelee rajaseutujen poulustusmenetelmiä ja peilaa rajan olemusta varhaisella uudella […]
“Riimut – Viestejä viikingeiltä”
“Riimut piirrätti Ragnavald. Hän oli Kreikassa soturijoukon johtaja.” “Minä rakastan toisen miehen vaimoa niin että tulikin tuntuu kylmältä.” “Piirrän pelastusriimuja – kerran keijuja, kahdesti peikkoja, kolmesti maahisia vastaan…” Riimut ovat taikamerkkejä ja koristeita, kirjeitä ja muistosanoja. Ne vievät lukijan 1000-luvun alkuun, jolloin viikingit valloittivat Eurooppaa, ennustivat riimuista sotaonnea ja hakkasivat kiveen muistokirjoituksia. Riimuja esiintyy koruissa, […]
“Ruotsin ja Venäjän rauhanneuvottelut 1557 – Mikael Agricola Ruotsin lähetystön jäsenenä”
Ruotsin ja Venäjän välinen sota päättyi vuonna 1557 solmittuun rauhansopimukseen. Rauhansopimuksen syntyvaiheista on säilynyt molempien maiden diplomaattien laatima, ajankohtaan nähden harvinaisen kattava arkistoaineisto. Neuvottelujen sananvaihdoissa kuvastuu Ruotsin ja Venäjän edustajien täydlellisen erilainen aatemaailma mutta myös yhteinen pyrkimys saavuttaa sopu kahden hallitsijan, Kustaa Vaasan ja Iivana Julman välille. Asiakirjat julkaistaan ensimmäistä kertaa suomeksi johdannolla ja kommentaareilla […]
“Saamelaisten kaksi kääntymystä. Uskonnon muuttuminen Utsjoen ja Enontekiön lapinmailla 1602-1905”
Kuinka saamelaisten maailmankuva muuttui, kun he 1600-luvulla kääntyivät kristinuskoon? Miksi he lähtivät mukaan lestadiolaiseen herätysliikkeeseen? Tutkimus kartoittaa saamelaisten uskonnollisuutta historiallisten lähteiden pohjalta. Kääntymys vanhasta luonnonuskosta kristinuskoon pakotti saamelaiset luopumaan noitarummuistaan ja vanhoista jumalistaan. Esikristillinen usko kuitenkin väritti maailmankatsomusta aina 1900-luvulle saakka. 1800-luvulla mielenmaisema joutui uuteen murrokseen hurmoshenkisen lestadiolaisuuden myötä. Lars Levi Laestadius tunsi saamelaisen kulttuurin […]
“Sampo”
Mikä on totuus Sammosta? Juha Hurmeen teos sukeltaa syvälle itämerensuomalaisen mytologian salaperäisiin vesiin. Sammon selittäminen on Suomessa ollut kansallislaji jo ainakin 190 vuotta, Lönnrotin ensimmäisen Kalevalan ajoista alkaen. Mutta mikä on tämä erikoinen ja tarkkoja määritelmiä kaihtava, herkästi murusiksi hajoava ikiliikkuja ja onnen epäluotettava takaaja? Itämerensuomalaiselle runoudelle sampo on ollut mystinen keskus ja ehtymätön energialähde. […]
“Shakespearen salaisuus”
Tässä kirjassa kysytään – kuten monessa muussakin yhteydessä – kuka oli kirjailija “William Shakespeare”. Oliko näyttelijä William Shakespeare vain olkimies, jonka selän takana piileksi kokonainen veljeskunta? Petter Amundsen on löytänyt Shakespearen näytelmien ensimäisestä laitoksesta mutkikkaan, erittäin hienostuneen koodijärjestelmän, jonka suunittelija vaikuttaisi olleen Francis Bacon mahdollisine tovereineen. Tarkemmat tutkimukset johtavat yleiseuroppalaisen sivistysprojektin jäljille, jonka taustalta löytyvät […]
“Sinussa minun ikäväni — marilaisen kansanrunon antologia”
Professori Raija Bartensin toimittama ja suomentama marilaisen kansanrunouden antologia. Sarja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 683
“Sodan kuningattaret – Amatsoneista valkyrioihin”
Mitä viikinkiaikaiset aseistettujen naisten haudat meille kertovat? Olivatko tarjuen amatsonisoturit todellisia? Miksi Jeanne d´Arc teloitettiin? Naispuoliset soturit ja sodan jumalattaret kuuluvat historian kiehtovimpiin arvoituksiin. Menneiden aikojen historioitsijoille ajatus naisista sodassa tuntui epäuskottavalta, mutta uus tieto ja arkeologiset löydöt valaisevat käsitystämme niin Japanin samurainaisista kuin Pohjolan kilpineidoista. Sodan kuningattaret johdatta lukijan historian hämäriin unohtuneiden soturinaisten jäljille. […]
“Sota Venäjällä – Venäjä sodassa”
Arojen valloittajista Georgian sotaan Sodat ovat koettelleet Venäjää historian alusta lähtien. Kun Venäjä on ollut heikko ja hajanainen, on skyyttalainen, viikinki, tataari, turkkilainen, puolalainen, saksalainen ja suomalainenkin tunkeutunut maahan tuhoisin seurauksin. Voimiensa päivinä Venäjä on lähtenyt valloitussotiin länteen, etelään ja itään. Dosentti Pertti Luntisen teos sisältää kaikki venäläisten käymät sodat. Taistelut, sotavalmistelut ja sotien seuraukset […]
“Sotavankien ja siviili-internoitujen sodanaikainen kuolleisuus Suomessa”
Suomen sotilasviranoimaisten leireillä kuoli talvi-, jatko- ja Lapin sodan aikana lähes 24 000 sotavankia ja siviilihenkilöä. Erityisen tuhoisa oli vuosi 1942, jolloin yli 19 000 leiriläistä menehtyi. Teoksessa selvitellään laajoihin tilastotietoihin perustuen sodanaikaisen huollon toimenpiteitä, yleistä ravintotilannetta, terveydenhuoltoa ja syitä, jotka johtivat rajuihin kuolleisuuslukuihin. Valtaosa leiriläisistä kuoli tauteihin ja pieni osa vartiomiehistön ja päällystön luoteihin. […]
“Summan tarina – Talvisodan ratkaisutaistelun ihmiset ja historia”
Sarja: Kirjokansi 134 Summassa helmikuussa 1940 käyty taistelu ratkaisi talvisodan lopputuloksen. Kun neuvostoarmeija onnistui murtamaan suomalaisten sitkeästi pitämän puolustuslinjan, sodan päätyminen oli enää vain ajan kysymys. Eri lähtökohdista sotaan joutuneet miehet kävivät ydessä läbi torjuntavoiton sekä rintaman murtumisen ja jakoivat kolmen kuukauden ajan yhteisen todellisuuden taistelukentillä. Äärimmäiset kokemukset muokkasivat miehiä – läsnä olivat elämänhalu ja […]
“Suomalainen kapina – talonpoikaislevottumuudet ja poliittisen kultuurin muutos Ruotsin ajalla (n. 1150-1800)”
Suomalainen kapina kertoo, kuinka tavallinen ihminen nousi esivaltaa vastaan. Aseellinen kapina, erilaiset protestit ja tottelemattomuus olivat talonpoikien tapoja osallistua politiikkaan. Kirjan tapahtumat sijoittuvat aikavälille Lallin verityöstä 1150-luvulla Ruotsin ajan loppuun. Pitkä tarkasteluväli tuo esiin muuttumattomalta näyttävän menneisyyden suuret muutokset. Tapahtumat kuvataan tarkasti, kapinallisille annetaan kasvot. Talonpoikaa vastassa olivat kirkko, kruunu tai aateli, joskus kaikki yhdessä. […]
“Suomalainen mytologia”
Sarja: Kirjokansi 202 Mitä kaikkea muinaisten suomalaisten karhunpalvontaan kuulu? Millaisia syntymyyttejä liittyy suden, käärmeen ja tulen alkuperään? Martti Haavion ensimmäistä kertaa vuonna 1967 ilmestynyt klassikkoteos Suomalainen mytologia kertoo elävästi pohjolan vanhoista jumalista ja muinaisten esivanhempiemme maailmankäsityksestä. Samalla avautuu myös kiinnostavia yhteyksiä suomalaisen muinaisuskon ja muiden vanhojen kultturien tarujen ja legendojen välillä. Voimakkaan vaikutuksensa takia teos […]
