“Kansa taisteli – miehet kertovat. Kohtalon vuodet.”
“Olette pettäneet meidät – kuin Judas Iskariot!” huusi kenraalimajuri Kurt Martti Wallenius Saksan sotilasasiamiehhelle everesti Rössingille kuultuaan Hitlerin ja Stalinin 23.8.1939 solmimasta salaisesta sopimuksesta, jolla Suomikin alistettiin Neuvostoliiton “etupiiriin”. Saiko hallitus tiedon sopimuksesta ennen Moskovan neuvotteluja? Kirjassa liikutaan laajalti eri rintamilla sekä eri aselajien piirissä kolmessa sodassa. Talvisodan osalta tarkastellaan Neuvostoliiton hyökkäykseen johtanutta kehitystä ja […]
“Kansanuskon yöpuoli — Hiidet, manalaiset ja muut demonit”
Millaisia olentoja ovat karu ja kiira? Onko Suomessa ollut jättiläisiä ja lohikäärmeitä? Kuinka horkasta pääsee eroon? Kansanuskon yöpuoli nostaa päivänvaloon suomalaisen perinteen ja kansanuskon pimentoon jääneet olennot, joita pidettiin pahoina, inhottavina tai kammottavina. Synkkään joukkoon lukeutuu niin demoneita ja hirviöitä kuin eläimiä ja vainajia. Tavallisesti niitä tuli karttaa kuin ruttoa, mutta joskus pahalaisten apuun myös […]
“Kanteletar ja opas sen lukemiseen”
Kantelettaren uusi täydennetty laitos johdattaa lukijan syvälle lyyriseen kulttuuriperintöömme. Kanteletar on Kalevalan ohella suomalaisen kulttuuriperinnön kulmakiviä. Siinä missä Kalevala on myyttisten tarinoiden eeppinen kokoelma, antavat Kantelettaren runot ja laulut kosketuksen ihmisen ikiaikaiseen tunnemaailmaan: iloon, suruun, pelkoon, yksinäisyyteen ja rakkauteen. Teos on kuitenkin monella tapaa jäänyt Kalevalan varjoon – Kanteletarta ei ole koettu samalla tavalla kansallisesti […]
“Karhu — Pohjoisten kansojen myyttejä”
Metsän kuningas, korven valtias, myyttinen karhu. Pohjoisten kansojen pyyntikulttuureissa karhulla oli monin tavoin keskeinen asema. Metsän valtiaan ympärille kietoutui valtaisa määrä uskomuksia, rituaaleja ja myyttejä, jotka juontavat juurensa kaukaa kivikaudelta. Ne kuvastavat karun kauniilla tavalla karhun paikkaa ihmisen mielenmaisemassa. Useat alkuperäiskansat uskoivat olevansa karhun jälkeläisiä tai ainakin sukulaisia aikojen alusta saakka. Toiset heistä katsoivat öiselle […]
“Karjalan jumalat – Uskontotieteellinen tutkimus”
Sarja: Kirjokansi 234 “Waan Carialaisten Nämet olit Epeiumalat” Martti Haavion klassikkoteos Karjalan jumalat avaa eteemme muinaisten karjalaisten kiehtovan mielenmaiseman. Millaisia olivat heidän vanhat jumalansa ja kuinka ne hallitsivat ihmisten elämää? Miksi kekriä vietettiin uhrimenoin? Miten Karjalan jumalat liittyvät kristillisiin pyhimyksiin? Teos esittelee myös kiinnostavia yhteyksiä karjalaisen muinaisuskon ja muiden vanhojen kulttuurien legendojen välillä. Martti Haavio […]
“Karjalan kuva. Karelianismin taustaa ja vaiheita autonomian aikana”
Suurilla siirtomaavalloilla on ollut Itänsä eli Orienttinsa. Kun Suomi rakensi itseään kansakunnaksi, sen menneisyyskuvaan kuului myös oma lähi-itänsä, rajan takaa avautuva Karjala. Koskaan Suomeen kuulumattomiin Raja-Karjalaan ja itäiseen Venäjän Karjalaan kohdistunutta harrastusta kutsutaan karelianismiksi. Tietoisuus ja tieto rajantakaisesta heimomaasta on saanut suurimman inspiraationsa Kalevalasta. Kiinnostus Karjalaan ei ole vain runoa ja aatetta, vaan monenkirjavaa joukkoa […]
“Kartanot, kapiot, rykmentit. Erään aatelissuvun elämäntapa 1700-luvun Ruotsissa”
Loisteliaita linnoja, muodikkaita pukuja, heinostuneita aterioita. Ylhäisaatelisen von Fersen-suvun arki 1700-luvun Ruotsissa oli monella tapaa ylellistä. Rahaa kului paljon silloin kun säädynmukainen elämäntapa sitä vaati, mutta kääntöpuolen saattoi olla raskas velkaantuminen. Mihin kaikkeen rahaa käytetiin, miten kulutusta perusteltiin ja miten kallis elämäntapa rahoitettiin? Uraauurtava, palkittu tutkimus kartoittaa kiehtovaa aihetta tarkemmin kuin koskaan ennen. Johanna Ilmakunnas […]
“Kertovan runon keinot — inkeriläisen runoepiikan tuottamisesta”
Länsi-Inkeri oli kalevalaisen laulukulttuurin viimeisiä tärkeitä keskuksia. Kertomarunous on siellä lyyristä epiikkaa, jolle on ominaista kertovan runokudoksen liittyminen omakohtaisesti koettuun, usein arkielämän traagisiin tapahtumiin liittyvään aiheistoon. Väitöskirjassaan Lauri Harvilahti tutkii kertovien runojen esittämistaidon ongelmaa, lähtökohtana muuntelua aiheuttavat mieleenpainamisen ja jälleentuottamisen prosessit sekä muistin toimintaa tukeva monimuotoinen runokeinosto.
“Kesä 1939”
Ainutlaatuinen värivalokuvakertomus Suomesta Valokuvat Hans Wagner Esipuhe Eila Pennanen
“Keskiajan avain”
Sarja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1203 Keskiajantutkimuksen käsikirja johdattelee lukijansa tutkijan todellisuuteen, lähteiden moninaisuuteen ja keskiajan Eurooppalaisen kulttuurin tutkimusnäkymiin. Kahdenkymmenenkahdeksan suomalaisen aisantuntijan perusteellinen kokonaisesitys tuo esiin keskiajantutkimuksen monimuotoisuuden ja monitieteisyyden: esiteltävät aihepiirit kattavat lukuisia kirjallisen, aineellisen ja henkisen kulttuurin ilmiöitä kirjallisuudesta vaakunakuviin. Kirjassa on myös havainnolliset peruskieliopit useimmista Euroopassa keskiajalla käytetyistä valtakielistä, joiden hallinta on […]
“Kirkkollisia vaikuttajia. Pyhästä Henrikistä nykypäivään”
Teos sisältää 140 kirkollisen vaikuttajan pienoiselämäkerrat, jotka avaavat vaikuttavan näköalan suomaliseen hengenelämään tuhannen vuoden ajalta. Mukana on luterilaisia pappeja ja kirkon johtohahmoja, mutta myös ruohonjuuritason vaikuttajia esimerkiksi herätysliikkeistä sekä muiden kirkkokuntien ja vapaiden yhteisöjen edustajia. Henkilövalinnoissa näkyy naisten kasvava rooli uskonnollisen elämän piirissä. Teos perustuu pääosin Kansallisbiografian päivitettyihin artikkeleihin, ja mukana on myös uusia pienoiselämäkertoja. […]
“Kootut teokset I-IV. 4 raamatut”
Kansalliskirjailijamme koko tuotanto: kertomukset, näytelmät, runot ja kirjeet. Urpo Huhtasen suunnittelema tyylikäs sarja. Osa 1: Seitsemän veljestä, Koto ja kahleet, Eriika, Vuoripeikot Osa 2: Kullervo, Nummisuutarit, Karkurit, Kihlaus, Yö ja päivä, Lea, Margareta Osa 3: Olviretki Schleusingenissä, Leo ja Liina, Canzio, Selman juonet, Alma Osa 4: Runot, Kirjeet
“Kotiin karkotettavaksi. Inkeriläisen siirtoväen palautukset Suomesta Neuvostoliittoon 1944-1955”
Suomeen siirrettiin turvaan jatkosaodan loppuvaiheessa sotatoimialueeksi joutuneesta Inkeristä yli 63 000 inkeriläissiviiliä. Valtaosa heista oli alle 15-vuotiaita naisia ja lapsia. Välirauhan solmimisen jälkeen Neuvostoliitosta saapunud Valvontakomissio ryhtyi nopeasti järjestämään heidän palauttamistaan Neuvostoliittoon. Kaikkiaan 56 000 inkeriläistä palasi, loput onnistuivat jäämään Suomeen tai pakenivat Ruotsiin. Inkeriläisille oli luvattu, että he voisivat palata entisille kotiseuduilleen, mutta todellisuudessa […]
“Kruununkaupunki — Vironniemen Helsinki 1640-1721”
Kruununkaupunki on kertomus siitä, miksi Vironniemelle perustettiin Uusi Helsinki ja Vanhakaupunki hylättiin. Se kytkee Helsingin historian ja kaupunkilaisten elämän 1600-luvun ja 1700-luvun alun kansainvälisen kaupan muutoksiin, sotaan ja rauhaan, turvaan ja tuhoon, puhdasoppiseen luterilaisuuteen, muuttoliikkeisiin, katovuosien nälkään ja tauteihin sekä valtion eli kruunun porvareiden itsenäisyyttä kaventavaan ylivaltaan. Tutkimuksen keskiössä ovat ulospäin yhtenäiset, mutta keskenään eripuraiset […]
“Kun kansa leikki kuningasta. Suomen suuri lakko 1905”
Vuoden 1905 Suurlakko alkoi Suomessa Venäjän sortotoimia vastustaneensa kansanliikkeenä. Lakkoliike laajeni meillä nopeasti vapaushuumaksi, jossa vaadittiin sananvapautta, kokoontumisvapautta, työntekijöiden oikeuksia ja lopulta lähes kaikkea mahdollista hyvää kaikille. Suurlakko oli selkeästi kaupunkilainen liike, oikeastaan helmikuun manifestin synnyttämän suuren adressin jälkeen ensimääinen laajat mitat saanut poliittinen joukkoliike. – Lakkohuuma kuitenkin haihtui nopeasti. Lakko päättyi sekavissa, ristiriitaisissa ja […]
“Kuninkaan ja keisarin Nordenskiöldit”
Tutkimuksessa kartoitetaan Koillisväylän löytäjästä N. A. E. Nordenskiöldistä tunnetuksi tulleen Nordenskiöld-suvun historiaa 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Suvun kautta kuvataan 1800-luvun yhteiskunnallista dynamiikkaa sekä avioliittostrategioiden ja verkostojen merkitystä. Kiinnostus luonnontieteisiin on suvussa siirtynyt sukupolvelta toiselle. Tutkimus tuo esille uutta tietoa aikakauden tieteellisestä toiminnasta ja tieteellisistä matkoista. Yleisestä aatelin toimintamallista poiketen Nordenskiöld-suvun jäsenet eivät halunneet sopeutua elämään Venäjän […]
“Kuninkaan kartasto Etelä-Suomesta 1776-1805”
Kuninkaan kartasto Etelä-Suomesta perustuu Ruotsin sota-arkistossa säilytettyihin, sotilaallista käyttöä varten 1700-luvulla laadittuihin karttoihin. Teos on kokonaan uudistettu ja laajennettu laitos SKS:n 1989 julkaisemasta teoskesta Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805. Kartasto kattaa alueen Turusta Kymijoelle ja Suomenlahdelta Tampereen ja Jyväskylän korkeudelle. Kartastoa on täydennetty esittelemällä kahta sotilaskartoitukseen liittynyttä erillishanketta; Kymijoen vartiotuliverkostoa sekä Etelä-Suomen ja Pohjanmaan sotilastiekarttaa. Kirjassa […]
“Kymenlaakson historia 1 — jokilaakso ja rajamaa esihistoriasta 1810-luvulle”
Kymijoen laakso on ollut vuosituhansien ajan alue, jossa lännestä ja idästä tulleet vaikutteet ja väestövirrat ovat sulautuneet toisiinsa. Maakuntana Kymenlaakso on Suomen nuorimpia. Se alkoi hahmottua vasta 1800-luvun jälkipuolella, kun Kymijoen varteen syntyi sahojen, puuhiomojen ja paperitehtaiden ketju. Teollinen vallankumous nivoi näin yhteen joen kaksi rantaa, jotka olivat kuuluneet kahteen eri lääniin, aiemmin jopa kahteen […]
“Laatokka. Suurjärven kiehtova rantahistoria”
Laatokka – suurjärven kiehtova rantahistoria on ensimmäinen historiaesitys Euroopan suurimmasta järvestä Laatokasta, “karjalaisten merestä”, ja sen muuttuvista rannoista ja yhteisöistä. Monitieteinen teos käsittelee Laatokan ranta-alueiden ja laajan valuma-alueen teollistumista, sota-ajan tuhoja, muistin paikkoja ja saaristoelämän muutoksia sekä suurjärven saastumista ja puhdistumista yli sadan vuoden aikajänteellä. Teos on samalla merkittävä avaus uuden rantahistorian tutkimussuuntaan, joka korostaa […]
“Länsi-Suomen kansanrunous. Uskomusten, runojen ja tarinoiden jäljillä”
Väitetään, että Länsi-Suomen kansanrunous on köyhempää kuin Itä-Suomen. Mistä tämä johtuu? Tässä teoksessa kerrotaan 1800-luvulla tehdystä kansanrunouden keruustyöstä Länsi-Suomessa sekä merkittävimmistä runonkerääjistä, heidän matkakertumuksistaan ja kokoelmistaan. Matkakertomukset kuvaavat länsisuomalaisten seutujen henkistä ja aineellista elämää, historiallisia tapahtumia ja kansanperinnettä. Matkakartat selvittävät, miten ja missä kerääjät kulkivat. Länsisuomalaisesta kansanrunoudesta ei ole aiemmin tehty yhtenäistä julkaisua, joten tämän […]
