“Arkkitehdin pöydässä — miljöitä ja makuja”
Suoja ja ruoka ovat perustarpeitamme, mutta hienoistuneimmillaan myös huippumuotoilua ja taidetta. Arkkitehdin pöydässä avaa kiehtovia näkökulmia tilan ja maun liittoon, arkkitehtuurin ja gastronomian suhteeseen. Kirja kutsuu tutustumaan tiloihin, joita ruokailuun on suunniteltu arjen, juhlien ja rituaalien näyttämöiksi ja ruokakulttuuriin, jota niissä on harjoitettu. Teos esittelee arkkitehtonisesti kiinnostavia tiloja Hvitträskistä Aino ja Alvar Aallon kotiin, pohjalaisesta […]
“Autot ja autoilu Suomessa 60 luvulla”
Autohistoriamme kiintoisin vuosikymmen! 1960-luku on kiinnostavin vuosikymmen suomalaisessa autoiluhistoriassa, monesta eri syystä. 60-luvun aikana tapahtui Suomessa hekilöautojen käytön todellinen läbimurto. Autojen määrä monikertaistui. Suomen maantieverkko oikeni ja päällystettiin. 60-luvun kuluessa autot kehittyivät melkoisin harppauksin. Yhteisenä piirteenä autoille oli kuitenkin niiden erilaisuus. 60-luvun automerkit ja -mallit oli helppo tunnistaa ja erottaa toisistaan. Hyvin suuri osa suomalaisista […]
“Auttamisen vallankumous – luterilaisuuden yritys ratkaista köyhyyden aiheuttamat ongelmat”
Kaarlo Arffman osoittaa tutkimuksessaan, että köyhäinhoidon reformi oli keskeinen osa Martin Lutherin aloittamaa kirkollista vallankumousta. Luther ja hänend kannattajansa uskoivat sanomansa ratkaisevan myös köyhyyden aiheuttamat ongelmat. Täma edisti luterlaisuuden leviämistä. Lopulta ongelmat jäivät kuitenkin ratkaisematta. Se taas vaikutti luterilaisuuden jähmettymiseen. Tutkimuksessa tarkastellaan koko luterilaista Eurooppaa. Se osoittaa, että perinteinen kuva reformaatiosta ja sen leviämisestä on […]
“Berliini – Moskova. Jalan kohti itää”
Syyskesällä 2001 Wolfgang Büscher lähti kävelemään Berliinistä Moskovaan. Kolme kuukautta kestäneen matkan aikana hän kohtasi Puolassa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä paitsi kommunismin jälkeistä arkea myös maanosamme synkkää historiaa. Samaa reittiä olivat kulkeneet jo Napoleonin sotilaat ja myöhemmin Saksan armeija, jonka joukossa oli Büscherin oma isoisä, joka kuoli toisessa maailmansodassa tuntemattomassa paikassa Berliinin ja Moskovan välillä. Der […]
“Bjarmien vallan kukoistus ja tuho. Historiaa ja runoutta”
Bjarmia eli Bjarmien maa on islantilaisissa saagoissa ja muissa keskiaikaisissa lähteissä esiintyvä alue, joka sijaitsi Jäämeren tai Vienanmeren rannoilla. Bjarmeja on perinteisesti pidetty suomalais-ugrilaisena kansana, joka vaurastui käymälla kauppa suurten jokien varrella. Viikinkien ja myöhemmin mongolien hyökkäykset koituivad lopulta Bjarmien maan tuhoksi, mutta tarina tästä muinaisesta suomensukuisesta kansasta jäi elämään saagoihin. Bjarmien vallan kukoistus ja […]
“Elämän ja entisyyden maisemat. Kolgujev nenetsien arjessa, musitelussa ja kerronnassa”
Etnografinen tutkimus Kolgujevin saarella Barentsinmerellä asuvien nenetsien kerronnasta ja arkipuheesta.
“Geografia alkavillen”
Maantiedosta tuli 1700-luvulla merkittävä oppiaine kouluissa Ruotsi-Suomessa. Vuosisadan lopulla suosituimmaksi oppikirjaksi vakiintui tunnetun maantieteilijän ja koulumiehen Daniel Djurbergin (1744 – 1834) laajaan oppineisuuteen perustuva kirja Geografie för Begynnare, jota muun muassa nuori Zacharias Topelius kouluaikoinaan opiskeli. Teoksen käänsi suomeksi 1804 ilmajokelainen kyläräätäli Samuel Rinta-Nikkola. Painamatta jäänyt käännös on ensimmäinen tunnettu suomenkielinen maantiedon yleisesitys. Teos esittelee […]
“Heimosotien historia 1918-1922”
Suomalaiset vapaaehtoisjoukot tekivät vuosina 1918-1922 useita heimosodiksi kutsuttuja aseellisia retkiä Itä-Karjalaan, Inkeriin, Petsamoon ja Viroon. Heimosotaretkien tarkoituksena oli suomensukuisten heimojen asuinaalueiden irrottaminen sisällissotaan ajautuneesta Neuvosto-Venäjästä: tavoitteena oli joko niide isenäistäminen tai liittäminen yhdeksi suureksi Suomeksi. Heimosoturit näkivät toimiensa oikeutuksen kumpuavan kansojen itsemääräämisoikeudesta – opista, joka ensimmäisen maailmansodan vuosina oli kulovalkean tavoin levinnyt ympäri Euroopan ja […]
“Helsingin seudun Sotaveteraani 4/1999”
Sisältö Pääkirjoitus Ässä -rykementti täytti 60 vuotta Tie Talvisotaan Tukiyhdistys toiminut 10 vuotta Espoon Veteraaneilla 40-vuotisjuhla Liiton puheenjohtajan joulutervehdys Piirin puheenjohtajan palsta Talvisodan komppanianpäällikkö muistelee Helsingin seudun sotaveteraanipiiri 60 vuotta sitten Sveitsiläinen näkemys talvisodasta Vuoden 1999 urheilun satoa
“Heränneitä”
Sisällys Kuinka minä heräsin “Äitien muistoksi” Arka omatunto Saako pappi pelata korttia? Häät Pyhiinvaellus Uskontunnustus Vapautettu Maailman suurin syntinen Kanna ristisi Tarina pyhästä neitsyestä
“Homo Fennicus”
Mistä suomalaiset tulevat? Minne suomensukuisten kansojen juuret ulottuvat? Mitä kieli, geenit ja arkeologia kertovat itämerensuomalaisten historiasta? Virolaisen arkeologian professorin Valter Langin käänteentekevä uutuuskirja Homo Fennicus johdattaa lukijan esihistoriaan, suomalaisten alkukodin jäljille. Yhden alkukodin sijaan Lang löytää esihistoriasta monia itämerensuomalaisten kulttuurien ja yhteisöjen syntysijoja. Kiehtova teos perustuu uusimpaan genetiikan, kielitieteen ja arkeologian antamaan tietoon.
“Idän orjakauppa keskiajalla. Ihmisryöstöt Suomesta ja Karjalasta”
Suomesta ryöstettiin keskiajalla ihmisiä myytäväksi etelän keskusten orjamarkkinoilla. Venäläisissä kronikoissa on toistasataa kertomusta kaappausretkistä Karjalaan ja Suomeen. Koska vankien kuljetus pitkin Venäjän jokia oli kallista, pohjoisesta kannatti viedä pikkulapsia ja naisia, joista maksettiin korkeita hintoja. Vangit saattoivat päätyä orjiksi Persiaan, Kaukasiaan ja jopa Intiaan asti. Idän orjakauppa keskiajalla kuvaa pohjoisen ihmisryöstöjä osana koko Venäjän orjakauppaa. […]
“Inkerikot, setot ja vatjalaiset — Kansankulttuuri, kieli ja uskomusperinteet”
Kaivattu ensimmäinen suomenkielinen yleisteos inkerikoista, setoista ja vatjalaisista esittelee näiden ortodoksisten itämerensuomalaisten kansanryhmien historiallista kulttuuria, uskomusperinteitä ja kieliä. Kirja luo uutta tieteellistä tietoa sekä kokoaa yhteen aiempaa, moniaalle hajautuvaa tutkimusta. Teoksessa esitellään aiemmin vähälle huomiolle jäänyttä kansanomaista ortodoksisuutta ja aineellista kulttuuria. Kirjoittajat käsittelevät myös suullisen perinteen lajeja sekä inkeroisen, vatjan ja seton kielimuotojen tunnusomaisia piirteitä […]
“Inkerin kirkon neljä vuosisataa — Kansa, kulttuuri, identiteetti”
Inkeri on lännen luterilaisen ja idän ortodoksisen kulttuurin raja-aluetta, jonka omistamisesta länsi ja itä ovat taistelleet vuosisatojen ajan. Kansa ja kirkko ovat joutuneet kestämään sotien hävitykset ja aloittamaan elämänsä yhä uudestaan alusta. Inkerin kirkon neljä vuosisataa on asiantuntijoiden laatima ensimmäinen kattava kokonaisesitys Inkerin kirkon vaiheista, inkeriläissuomalaisten elämästä ja heidän suomalaiskansallisesta identiteetistään. Teos on vähemmistönä eläneiden […]
“Isännän, Jumalan ja rehellisten miesten edessä”
Vallankäyttä ja virkamiesten toimintaymäristöt stakuntalaisissa maaseutuyteisöissä 1600-luvun jälkipuoliskolla Janne Haikarin tuntkimuksen kohteena on kuningatar Kristiinan 1651 sotapäällikkö Gustaf Hornille läänitettämä Porin kreivikunta. Läänittäminen merkitsi valta- ja veronkanto-oikeuksien siirtämistä kruunulta aateliselle. Haikari tarkastelee tutkimuksessaan suurläänityksen kautta paikallista vallankäyttöä: virkamiesten toimintaa, talonpoikien ja virkamiesten välisiä suhteita, paikallista sosiaalista hierarkiaa sekä kreivikunnan suhteita toisiin paikallisiin toimijoihin, erityisesti kruunuun. […]
“Itämerensuomalaisten mytologia”
Maailman munasta, sammosta, lintukodosta, sankarihahmoja synnyttävästä neitsyestä, jumalten pidoista ja Tuonen tytöstä kertovien laulujen mielikuvat ovat ikivanhoja ja kiehtovia. Itämerensuomalaisten mytologia johdatta lukijansa kalevalaisen runon lisäksi šamanistiseen sielukäsitykseen, suomalaisten geneettiseen perimään ja muinaisten kulttuurien monimuotoiseen vuorovaikutukseen. Moni suomalainen myytti avautuu muiden muassa mordvan runouden, Obin ja Altain traditioiden tai skandinaavien vanhojen kertomusten avulla. Kalevalamittainen runous […]
“Jääkärit 1918. Valkoisen armeijan sotilasjohtajat”
Vuosien 1915-1917 aikana lähes kaksi tuhatta nuorta miestä lähti vapaaehtoisina jääkärikoulutukseen Saksaan. Suomeen palattuaan he joutuivat ottamaan sisallissodassa vastuulleen valkoisen armeijan vaativia päällystötehtäviä – puuttellisesta johajakoulutuksesta huolimatta. Jääkärit 1918 on kuvaus suomalaisen sotilasjohtamisen muotoutumisesta itsenäisyytemme alkuhetkillä. Kuten jääkäri Vilho Korte totesi: “En mie oo mikään strateegi, mut mie oon pistämätön sotamies.” Teos selvittää, millainen oli […]
“Jalkaväkirykmentti 200”
Virolaisten vapaaehtoisten historiikki Suomessa ja kotimaassa toisen maailmansodan aikana Raamatus on pühendus
“Kalevala-kirja”
85 kuvaa ja 10 syväpainoliitekuvaa Kalevalan runojen sepittäjien nimet ovat jääneet unhoon, samoin kuin kreikkalaistenkin eeposten runoilijat. Frederik Cygnaeus kirjoitti aikoinaan Kullervo-runoelman sepittäjistä: “Kaikki tyyni he ovat muuttaneet manan maille, jättämättä yksikään nimeänsä kuolemattoman tuotteensa nimilehdelle. Mutta se on totta! Yhden nimen he ovat kuitenkin piirtäneet siihen ikuisiksi ajoiksi: nimen, joka sisältää ja loistollaan voittaa […]
“Kalevala”
Kuvittanut ja painatustyön suunnitellut Akseli Gallen-Kallela Painattanut Werner Söderström osakeyhtiö-laakapainossaan Porvoossa vuonna 1941 Kieliasun valvojana toiminut Jalo Kalima O. Mannisen avustamana (raamatu kaaned seljalt vigastatud)
