“Itämerensuomalaisten mytologia”
Maailman munasta, sammosta, lintukodosta, sankarihahmoja synnyttävästä neitsyestä, jumalten pidoista ja Tuonen tytöstä kertovien laulujen mielikuvat ovat ikivanhoja ja kiehtovia. Itämerensuomalaisten mytologia johdatta lukijansa kalevalaisen runon lisäksi šamanistiseen sielukäsitykseen, suomalaisten geneettiseen perimään ja muinaisten kulttuurien monimuotoiseen vuorovaikutukseen. Moni suomalainen myytti avautuu muiden muassa mordvan runouden, Obin ja Altain traditioiden tai skandinaavien vanhojen kertomusten avulla. Kalevalamittainen runous […]
“Kalevala”
Kuvittanut ja painatustyön suunnitellut Akseli Gallen-Kallela Painattanut Werner Söderström osakeyhtiö-laakapainossaan Porvoossa vuonna 1941 Kieliasun valvojana toiminut Jalo Kalima O. Mannisen avustamana (raamatu kaaned seljalt vigastatud)
“Kansanuskon yöpuoli — Hiidet, manalaiset ja muut demonit”
Millaisia olentoja ovat karu ja kiira? Onko Suomessa ollut jättiläisiä ja lohikäärmeitä? Kuinka horkasta pääsee eroon? Kansanuskon yöpuoli nostaa päivänvaloon suomalaisen perinteen ja kansanuskon pimentoon jääneet olennot, joita pidettiin pahoina, inhottavina tai kammottavina. Synkkään joukkoon lukeutuu niin demoneita ja hirviöitä kuin eläimiä ja vainajia. Tavallisesti niitä tuli karttaa kuin ruttoa, mutta joskus pahalaisten apuun myös […]
“Kanteletar ja opas sen lukemiseen”
Kantelettaren uusi täydennetty laitos johdattaa lukijan syvälle lyyriseen kulttuuriperintöömme. Kanteletar on Kalevalan ohella suomalaisen kulttuuriperinnön kulmakiviä. Siinä missä Kalevala on myyttisten tarinoiden eeppinen kokoelma, antavat Kantelettaren runot ja laulut kosketuksen ihmisen ikiaikaiseen tunnemaailmaan: iloon, suruun, pelkoon, yksinäisyyteen ja rakkauteen. Teos on kuitenkin monella tapaa jäänyt Kalevalan varjoon – Kanteletarta ei ole koettu samalla tavalla kansallisesti […]
“Karhu — Pohjoisten kansojen myyttejä”
Metsän kuningas, korven valtias, myyttinen karhu. Pohjoisten kansojen pyyntikulttuureissa karhulla oli monin tavoin keskeinen asema. Metsän valtiaan ympärille kietoutui valtaisa määrä uskomuksia, rituaaleja ja myyttejä, jotka juontavat juurensa kaukaa kivikaudelta. Ne kuvastavat karun kauniilla tavalla karhun paikkaa ihmisen mielenmaisemassa. Useat alkuperäiskansat uskoivat olevansa karhun jälkeläisiä tai ainakin sukulaisia aikojen alusta saakka. Toiset heistä katsoivat öiselle […]
“Karjalan jumalat – Uskontotieteellinen tutkimus”
Sarja: Kirjokansi 234 “Waan Carialaisten Nämet olit Epeiumalat” Martti Haavion klassikkoteos Karjalan jumalat avaa eteemme muinaisten karjalaisten kiehtovan mielenmaiseman. Millaisia olivat heidän vanhat jumalansa ja kuinka ne hallitsivat ihmisten elämää? Miksi kekriä vietettiin uhrimenoin? Miten Karjalan jumalat liittyvät kristillisiin pyhimyksiin? Teos esittelee myös kiinnostavia yhteyksiä karjalaisen muinaisuskon ja muiden vanhojen kulttuurien legendojen välillä. Martti Haavio […]
“Kertovan runon keinot — inkeriläisen runoepiikan tuottamisesta”
Länsi-Inkeri oli kalevalaisen laulukulttuurin viimeisiä tärkeitä keskuksia. Kertomarunous on siellä lyyristä epiikkaa, jolle on ominaista kertovan runokudoksen liittyminen omakohtaisesti koettuun, usein arkielämän traagisiin tapahtumiin liittyvään aiheistoon. Väitöskirjassaan Lauri Harvilahti tutkii kertovien runojen esittämistaidon ongelmaa, lähtökohtana muuntelua aiheuttavat mieleenpainamisen ja jälleentuottamisen prosessit sekä muistin toimintaa tukeva monimuotoinen runokeinosto.
“Länsi-Suomen kansanrunous. Uskomusten, runojen ja tarinoiden jäljillä”
Väitetään, että Länsi-Suomen kansanrunous on köyhempää kuin Itä-Suomen. Mistä tämä johtuu? Tässä teoksessa kerrotaan 1800-luvulla tehdystä kansanrunouden keruustyöstä Länsi-Suomessa sekä merkittävimmistä runonkerääjistä, heidän matkakertumuksistaan ja kokoelmistaan. Matkakertomukset kuvaavat länsisuomalaisten seutujen henkistä ja aineellista elämää, historiallisia tapahtumia ja kansanperinnettä. Matkakartat selvittävät, miten ja missä kerääjät kulkivat. Länsisuomalaisesta kansanrunoudesta ei ole aiemmin tehty yhtenäistä julkaisua, joten tämän […]
“Loitsujen kirja”
Loitsujen kirja vie lukijan maagiseen aikaan, jolloin enteiden tarkkaileminen ja loitsiminen kuuluivat suomalaisen kansan arkeen. Esivanhemmillamme oli loitsuvarasto lähes joka lähtöön: loitsuilla sytytetään tai kylmennetään rakkaus, parannetaan sairauksia, torjutaan varkaita, suojellaan kotieläimiä ja vaikutetaan sääilmiöihin. Suomalaisella loitsuperinteellä on yhteisiä piirteitä myös muinaisten kulttuurien kuten Egyptin ja Mesopotamian maagisen tradition kanssa. Marjut Hjelt on palkittu tietokirjailija, […]
“Luentoja suomalaisesta mytologiasta”
Sarja: Tietolipas 252 Matthias Alexander Castrenin (1813-1852) Luentoja suomalaisesta mytologiasta on avainteos suomalaisen mytologian tutkimuksen historiassa. Teos ilmestyy nyt ensimmäisen kerran suomeksi käännettynä. M.A. Castren tunnetaan siperialaisten kansojen parissa työskennelleenä kielitieteillijänä ja tutkimusmatkailijana, mutta hän oli erityisen kiinnostunut suomalaisuudesta. Luentoja suomalaisesta mytologiasta pohjautuu vahvasti Castrenin omiin kenttätyökokemuksiin. Castrenin mytologialuennot ovat tärkeä osa suomalaisen uskontotieteen, kielitieteen […]
“Pekko — Setukaiseepos”
Pekko-eepos kertoo Viron kaakkoiskulmalla asuvien setukaisten jumalasta Pekosta. Pekko (viroksi Peko) oli hedelmällisyyden jumala, joka tekee ihmeitä nuijallaan. Eepoksen laulaja Anne Vabarna esittää salaperäisen jumalan myös inhimillisenä olentona ja sotasankarina. Pekolla on vanhemmat, vaimo Nabra, pojat Merosk ja Jorosk, Meroskin vaimo Anne, ja hänellä on myös kodinhoitajia Nabran jouduttua vangiksi sodassa. Pekon elämänvaiheissa ovat tiiviisti […]
“Riimut – Viestejä viikingeiltä”
“Riimut piirrätti Ragnavald. Hän oli Kreikassa soturijoukon johtaja.” “Minä rakastan toisen miehen vaimoa niin että tulikin tuntuu kylmältä.” “Piirrän pelastusriimuja – kerran keijuja, kahdesti peikkoja, kolmesti maahisia vastaan…” Riimut ovat taikamerkkejä ja koristeita, kirjeitä ja muistosanoja. Ne vievät lukijan 1000-luvun alkuun, jolloin viikingit valloittivat Eurooppaa, ennustivat riimuista sotaonnea ja hakkasivat kiveen muistokirjoituksia. Riimuja esiintyy koruissa, […]
“Sampo”
Mikä on totuus Sammosta? Juha Hurmeen teos sukeltaa syvälle itämerensuomalaisen mytologian salaperäisiin vesiin. Sammon selittäminen on Suomessa ollut kansallislaji jo ainakin 190 vuotta, Lönnrotin ensimmäisen Kalevalan ajoista alkaen. Mutta mikä on tämä erikoinen ja tarkkoja määritelmiä kaihtava, herkästi murusiksi hajoava ikiliikkuja ja onnen epäluotettava takaaja? Itämerensuomalaiselle runoudelle sampo on ollut mystinen keskus ja ehtymätön energialähde. […]
“Sinussa minun ikäväni — marilaisen kansanrunon antologia”
Professori Raija Bartensin toimittama ja suomentama marilaisen kansanrunouden antologia. Sarja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 683
“Suomalainen mytologia”
Sarja: Kirjokansi 202 Mitä kaikkea muinaisten suomalaisten karhunpalvontaan kuulu? Millaisia syntymyyttejä liittyy suden, käärmeen ja tulen alkuperään? Martti Haavion ensimmäistä kertaa vuonna 1967 ilmestynyt klassikkoteos Suomalainen mytologia kertoo elävästi pohjolan vanhoista jumalista ja muinaisten esivanhempiemme maailmankäsityksestä. Samalla avautuu myös kiinnostavia yhteyksiä suomalaisen muinaisuskon ja muiden vanhojen kultturien tarujen ja legendojen välillä. Voimakkaan vaikutuksensa takia teos […]
“Suomalaiset kansansadut 6 — pilasadut ja kaskut”
Suomalaiset kansansadut on vuosikymmenien työn tulos. Sarjaan on koottu tutkijoita ja muita kiinnostuneita varten kaikki suomalaiset kansansatutyypit. Hanke on kansainvälisestikin ajatellen huomattava. Pirkko-Liisa Rausmaalle onkin myönnetty saksalaisen Walter Kahn -säätiön satupalkinto 1996. Pilasadut, kansansatusarjan viimeinen osa, sisältää satuperinnettä sen keveimmästä ja huvittavimmasta päästä ja laidasta laitaan: avioliittokaskuja, kertomuksia uskottomista puolisoista, kosinnasta ja vanhoistapiioista, tyhmistä ja […]
“Suomalaiset kodinhaltiat”
Suomalaiset kodinhaltiat olivat osa esivanhempiemme elämää sukupolvien ajan. Kaikille tuttujen kotitonttujen ja saunatonttujen lisäksi pihapiiri oli täynnä mitä erilaisimpia yliluonnolisia olentoja elättikäärmeistä maanhaltioihin. Haavion tutkimukset suomalaisesta haltiauskosta ja sen eri kerrostumista raottavat ovea menneiden aikojen ihmisten maailmaan. Kansanuskon ja tarinatutkimuksen klassikko Suomalaiset kodinhaltiat ilmestyi ensi kertaa vuonna 1942. Juhlapainoksen uudet jälkisanat on kirjoittanut folkloristiikan dosentti […]
“Suomalaisten muinasusko”
Sarja: Kirjokansi 158 Suomalaisilla on muiden kulttuurien tapaan omat vanhat jumalansa ja myyttinen menneisyytensä. Suomalaisten muinaisusko johdatta lukijan kansanuskomme ikivanhoille juurille. Teos selvittää miten jumalat ja uskonto sulautuivat menneiden aikojen ihmisten arkeen ja juhlaan. Ensi kertaa vuonna 1948 julkaistu Suomalaisten muinaisusko kokoaa suomalaisten uskontotieteen uranuurtaja Uno Harvan elämäntyön yksiin kansiin. Se on suomalaisen mytologiantutkimuksen merkkiteos […]
“Suomen suvun pakanallinen jumalanpalvelus — Neljä lukua Suomen suvun pakanallista jumaluusoppia”
Suomensukuisten kansojen muinaiset pyhät paikat, jumalankuvat, noidat ja tietäjät. Vuonna 1894 ilmestynyt Suomen suvun pakanallinen jumalanpalvelus luo katsauksen suomalaisten ja muiden suomen sukukieliä puhuvien kansojen kansanuskontoon. Se esittelee laajasti säilyneitä tietoja suomensukuisten kansojen muinaisista pyhistä paikoista ja jumalankuvista, noidista ja tietäjistä sekä näiden johtamista uskonnollisista menoista. “Myöhään on samoin historian valo kohdannut Pohjan perän lapsia, […]
“Väinämöinen – Suomalaisten runojen keskushahmo”
“Kalevalan tärkein henkilöhahmo ja, niin kuin on monesti sanottu, suomalaisten kansallisuros on Väinämöinen. Jokainen, joka on lukenut kansalliseepoksemme, on siihen perustaen muodostanut hänestä käsityksensä. Mutta on toinenkin Väinämöinen: kansarunojen. Huomaan nyt teoskeni valmistuttua, että olen päätynyt tuloksiin, jotka pahoin järkyttävät sitä mielikuvaa, mikä on hänestä luotu Kalevalan pohjalta.” – Martti Haavio Kuka oikeastaan on Väinämöinen […]
