“Metsäteollisuuden maa. Suomi, metsät ja kansainvälinen järjestelmä 1620-1920”

Jos haluaa tietää, mikä liikuttaa Suomea, on ymmärrettävä mikä liikuttaa metsäyhtiöitä. Näin on yhä vuosituhannen vaihteen rajuista rakennemuutoksista huolimatta. Metsät ja niitä hyödyntävät suuret yhtiöt ovad edelleen keskeinen suomalaista kulttuuria, taloutta, valtarakenteita ja luontosuhdetta muokkaava voimatekijä.
Metsäyhtiöiden liikevoimiin paneutuminen pakottaa pohtimaan kansallisen ja paikallisen kehityksen ristiriitaista suhdetta kansainväliseen järjestelmään. Tämä on yksi Metsäteollisuuden maa – teossarjan kantavista ideoista. Sarjassa tarkastellaan Suomea iskuvoimaisesti metsien ja yritysten kautta. Tästä näkökulmasta Itämeren pohjukan niemimaa on perustuksiaan myöten osa Euroopan ja maailman taloudellispoliittista järjestelmää, syntyy ja kehittyy vuorovaikutuksessa niiden kanssa. Tällainen perspektiivi Suomeen, Eurooppaan ja maailmaan on aivan erityisen ajankohtainen juuri nyt.

Metsäteollisuuden maa piirtää pitkiä kehityslinjoja, joihin punoutuvat yksityiskohdat tekevät teoksesta rikkaan, jännittävän ja yllättävänkin. Kolmen vuosisadan kuluessa Suomi integroitui maailmantalouteen metsätuotteiden viennin välityksellä, ruotsalais-suomalainen tervakomppania hallitsi Länsi-Euroopan metropoleja, moderni paperiteollisuus syntyi vastauksena koko sivilisaation umpikujaan ja Venäjästä väkivalloin irtautunut Suomi kytki itsensä länsivaltoihin metsäyhtiöiden uusien yhteenliittymien johdolla.